Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan. Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä. Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.

Taiteilija Ants Laikmaa syntyi 5.5.1866 Vigalan kunnassa, Läänemaalla. Hän opiskeli maalausta Pietarissa ja Düsseldorfin taideakatemiassa, hänen suosikkityylinsä oli pastelli. Hän maalasi pääasiassa maisemia ja potretteja virolaisista oppineista ja Länsi-Viron talonpojista. Laikmaan viimeinen koti oli Läänemaalla, Kadarpikun kylässä. Talo on rakennettu taiteilijan omien piirustusten mukaan ja sitä ympäröi erittäin kaunis luonnonpuisto. Talomuseon ensimmäisessä kerroksessa on taiteilijan elämästä kertova näyttely. Yläkerrassa ovat ateljee sekä työ- ja makuuhuone henkilökohtaisine ja etnograafisine esineineen.

Tule katsomaan Viron erään tärkeimmän säveltäjän, Läänemaalla kasvaneen Cyrillus Kreekin (1889-1962) muistopatsasta. Taiteilija Aime Kuulbuschin luoma teos sijaitsee säveltäjän entisen kotitalon pihalla, Väike viik -lahden rannalla. Mielenkiintoista tietää: Kreek loi suurimman osan sävellyksistään juuri Haapsalussa. Hänen tiedettiin suhtautuneen kirkkoon torjuvan kylmäkiskoisesti. ”Julkisuudelta piilossa” hän kuitenkin samalla sävelsi hengellistä musiikkia ja teki mm. hengellisten kansansävelmien ja koraalikaanonien sovituksia.

Historiallisessa rakennuksessa on toiminut koulu jo 200 vuoden ajan, mikä tekee siitä yhden Haapsalun vanhimmista kouluista. Vanhin osa on rakennettu 1700-luvun lopulla, uusin vuonna 1928. Täysin kunnostettu ja vuonna 2013 uudelleen avattu koulu kantaa nyt nimeä Läänemaan yhteislukio (Läänemaa Ühisgümnaasium), aiempi nimi oli kielentutkijan ja kielitieteilijän F. J. Wiedemannin mukaan. Muutama vuosi sitten koulurakennus sai lisärakennuksen – urheiluhallin, joka on yksi moderneimpia urheilurakennuksia kaupungissa. Urheiluhallissa pääset seuraamaan otteluita tai voit varata salin omia pelejä varten. Myös kuntosali ja sauna ovat käytettävissäsi. Rakennus kuuluu kulttuurimuistomerkkien valtiolliseen rekisteriin.