Ristin rautatieasemalta vietiin Siperiaan suurin osa läänemaalaisista, lähes 3 000 ihmistä. Viljar Anskon suunnittelema muistomerkki “Rautatiekiskot muistavat…” on sijoitettu pienelle asemalaiturille, jolle johtavat sen molemmista päädyistä kiviportaat. Laiturin neljästä kulmasta kohoaa ylös neljä rautatiekiskoa, joita yhdistää ennen huippua kiskoista tehty kaksoisristi. Öisin muistomerkkiä valaisee neljä viistosti laiturin sisään asennettua valonheitintä. Kyyditettyjen muistomerkki on lähes 13 metriä korkea. Lähihistorian joukkosortojen lisäksi ratakiskoista tehty risti on myös Ristin rautatiekylän historian symboli.

Harvinainen leveä yksilaivainen Pyhän Martin kirkko on rakennettu 1500-luvulla. Kirkon pohjoisportaalissa on Saare-Läänen piispan Johannes III Orgaksen vaakunakilpi. Kirkon sisätiloissa on säilynyt gotlantilaismallinen kastekivi. Arvokkaita ovat myös alttariseinä ja empiretyylinen saarnastuoli. Martnan kirkossa on Tallinnan tuomiokirkon ja Nigulisten kirkon jälkeen kolmanneksi suurin 1600–1700-luvun vaakunakilpien kokoelma. Mielenkiintoista tietää: Vuonna 2004 Martnan kirkon alttaritilasta usean maalikerroksen alta tulivat esiin keskiaikaiset seinämaalaukset, joita pidetään yhtenä Viron suurimpana historiallisena löydöksenä.

Maailmankuulun lastenkirjailijan Astrid Lindgrenin kirjojen kuvittajan Ilon Wiklandin lapsuuskaupunki on Haapsalu. 1930-luvulla hän asui isovanhempiensa luona keltaisessa talossa Linda- ja Rüütli-katujen kulmassa. Wikland pakeni vuonna 1944 Ruotsiin. Haapsalun aika toi hänen piirustuksiinsa pikkukaupungin aiheita, Ilonin tuotannosta voi löytää Haapsalun puutalojen, linnanmuurien ja rautatieaseman kuvajaisia. Kiinnostava tietää: Ilon Wikland lahjoitti lähes 800 alkuperäispiirustusta Haapsalun kaupungille ja niitä on nähtävillä Kooli-kadun galleriassa, jossa sijaitsee myös lasten teemapuisto Iloni Imedemaa. Ilon Wiklandin lapsuudenkoti on nähtävissä vain ulkopuolelta.  

Runoilija Ernst Enno (1875-1934) muutti Haapsaluun vuonna 1919, kun hänet valittiin Läänemaan kouluneuvokseksi. Haapsalun kausi ei kuulu runoilijan tuotannon huippukausiin, mutta nimenomaan täällä hän kirjoitti suurimman osan parhaista lastenlauluistaan. Jos osut kävelemään Haapsalun rantaa pitkin, ohitat Ernst Ennon puiston ja patsaan. Mielenkiintoista tietää: Ernst Ennon hauta löytyy Haapsalun Vanhalta hautausmaalta, jonka aarniopuiden alla on useiden tunnettujen kulttuurihenkilöiden viimeinen lepopaikka. Patsaan tekijänä on Roman Haavamägi, jonka tuotannosta suurimman osan muodostavat kuvanveistokset, mm. patsaat pääasiassa Haapsalussa.

Rooslepan kappelin rauniot ja hautausmaa ovat peräisin 1600-luvulta. Kappeli rakennettiin alun perin puusta, nykyinen kivikappeli on peräisin vuodelta 1834. Kappeli raunioitui toisen maailmansodan jälkeen, mutta nykyään se on täysin entisöity ja vihitty uudelleen käyttöön elokuussa 2007. Kappelissa on uusi kellotorni palloineen ja tuuliviireineen. Tuuliviirissä on kuvattu valas, jonka suu on auki. Mielenkiintoista tietää: Sisäänkäynnin luona kappelin sisällä oleva kivi odotti kymmenen vuotta, ennen kuin se asennettiin alkuperäiseen paikkaansa. Kivestä tekee erityisen nykyisen Ruotsin kuninkaan isäisän nimikirjoitus vuodelta 1932.

Haapsalussa sijaitseva museo esittelee vironruotsalaisten tuhat vuotista asutusta Virossa. Ruotsin kuninkaan avaamassa talossa voi tutustua tämän kansansirpaleen omaperäiseen kulttuuriperintöön ja nähdä 20 metriä pitkän kirjotun peiton, joka kuvaa vironruotsalaisten elämää. Siinä on yksityiskohta, jossa ruotsalaiset talonpojat ostavat vuonna 1345 Padisen luostarilta 34 hopeamarkalla Suur-Pakrin saaren. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kehui kehumistaan tätä kuvapeittoa! Lisäksi järjestetään muita mielenkiintoisia tapahtumia ja teemapäiviä. Hyvä tietää: Museolla on rakennettu ja esillä useita vironruotsalaisille ominaista perinteistä puuvenettä.