Paikallinen seurakunta on yksi Läänemaan heräämisen kehtoja. M. Buschin “Ridala ärkamise ajalugu” (Ridalan herätyksen historia) kertoo ensimmäiseksi seurakunnalliseksi toiminnaksi leivän murtamisen luonnon temppelissä 13. syyskuuta 1882.
Uuden rukoushuoneen arkkitehti on P. Püssim ja rakennus valmistui 1988.

Rakennuksen toteutus noudattaa historiallista kirkkoarkkitehtuuria. Ulkonäköä luonnehtivat kolme harjakattoista, etelä-pohjoissuunnassa asteittain kohoavaa ja laajenevaa rakennusosaa. Sisustuksessa on käytetty perinteisiä kirkko-ornamentteja ja lasimaalauksia.

Viron apostolinen ortodoksinen Haapsalun Maria-Magdaleenan kirkko sijaitsee Haapsalun Promenadilla. Myös Venäjän tsaari Nikolai I:n perhe oli paikalla vuonna 1852 rakennetun pyhäkön avajaisissa. Nykyisessä muodossaan kirkko on entisöity ja avattu ortodoksisena pyhäkkönä vuodesta 2001 lähtien. Kirkko on avoinna sunnuntaisin klo 9-12, muina aikoina olisi hyvä ilmoittaa toiveesta etukäteen. Kirkon ikkunoissa on lasimaalaustaiteilijan Dolores Hoffmannin suunnittelemat lasimaalaukset. Taiteilija Ilon Wikland asui vuosina 1938-1944 isoäitinsä ja isoisänsä kanssa pappilassa osoitteessa Linda 2.

1200-luvulta peräisin olevan Kullamaan kirkon sisustuksen huomionarvoisia yksityiskohtia ovat saarnastuoli, lyhdyt, urut, alttaritaulu, H. Gösekenin hautakirjoitus sekä riemukaarien ryhmä.

Kirkkomaalla on Viron vanhin rengasristi, johon on hakattu teksti Sitta Kodt Matz. Tarinan mukaan Matz (eli Mats) olisi kerännyt hevosten jätöksiä lannoittaakseen niillä peltoa. Lannoitettu pelto oli antanut hyvän ruissadon ja Matsista oli tullut niin rikas, että hän antoi haudata itsensä kirkkomaalle.

Kirkkomaalla lepää myös Viron ensimmäinen ammattilaissäveltäjä Rudolf Tobias (1873–1918).

Lähistöllä on Kullamaan Rohumägi, lähes 2 000 m²:n kokoinen virolaisten linnanvuori 1000–1100-luvulta. Kullamaalta ovat peräisin myös vanhimmat säilyneet viron kielen tunnusmerkit.

Haapsalun kylpyläkaupungin tsaarivallan vuosilta kuuluisaa loistoa heijastuu pitkin merenrantaa kulkevalla promenadilla, jonka helmenä pidetään puupitsistä upeata Kaivohuonetta. Rantakatua kävelessäsi saat tarkistaa kellosi auringonkellolla sekä levätä maailmankuuluun säveltäjän Tshaikovskin istuinpenkillä.
Kiinnostavaa lisätietoa: Promenaadikatu alkaa eksoottisen nimiseltä Afrikan rannalta ja johtaa aikoinaan täällä toimineen kahvilan mukaisest nimensä saaneelle suklaa-promenadille. Promenadilta löytyy lasten leikkikenttä sekä kaupungin ainut lintuasema. Laululavan takaa löydät Haapsalun hoitomudan käyttöönottajan Carl Hunniuksen muistopatsaan.

1896–1897 valmistunut vanha hautausmaan kappelikirkko vihittiin Pyhän Aleksanteri Nevalaisen kunniaksi. Pietarilaisen arkkitehdin A. Krasovskin suunnitelman mukaan rakennukseen lisättiin moskovalaistyylinen telttakatto, jolla on pieni sipulikupoli, ja eteinen kellotornin kanssa.

Alkuperäinen akateemikko Šaubin piirustuksen mukaan valmistunut ikonostaasi sijaitsee nykyään Kiviõlin ortodoksikirkossa, johon se vietiin kirkon sulkemisen jälkeen 1962.

Hautausmaankirkkoa käytettiin ympäri vuoden hautajaiskirkkona. 1900-luvun puolessavälissä kirkkoon rakennettiin uuni ja kirkkoa alettiin käyttää talvikirkkona. Nykyään rakennusta käyttää Moskovan patriarkaatin Viron ortodoksisen kirkon Haapsalun Pyhän Magdalan Marian seurakunta.

1700-luvulta peräisin oleva Nõvan Pyhän Olavin kirkko on rantakappelin tyyppinen kodikas puukirkko, joiden ikkunoissa olevat pergamenttikuvat ensisilmäyksellä tuntuvat aitoina lasimaalauksina. Nõvan kirkko on yksi Viron harvoista säilyneistä puukirkoista ja samalla myös yksi pienimmistä. Se on kooltaan vain 13,6 x 7,1 m.
Tutustu Nõvan kirkkomaalla kävellessäsi lähemmin sikäläisiin rautaristeihin. Paikallisten seppien käsityönä valmistamat ristit ovat kaikki omanlaisiaan. Nõvan kartanonrouva von Ungern-Sternbergin kerrotaan tehneen itse itselleen ristin. Mielenkiintoista tietää: kiinnostavia yksityiskohtia sisustuksessa ovat penkit, jotka on suunniteltu erikseen miehille ja naisille. Kirkon katolla on kukkoviiri. Urut rakensi G. Tekmann.

Haapsalun Pyhän Johanneksen (Jaani kirik), viljamakasiinista rakennettu kaupunkilaiskirkko, joka on mainittu kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1513, on vuodesta 1524 toiminut jatkuvasti luterilaisena kirkkona. Kirkossa on Joachim Winterin vuonna 1630 tekemä kivinen alttariseinä, joka on harvinainen koko Pohjois-Euroopassa. Myös sen keskeinen aihe, Kristusta Getsemanen puutarhassa esittävä kohokuva, on poikkeuksellinen. Alttarin edustalla maassa on ensimmäisen tunnetun papin, Joachim Jacobin (1581–1587) hautakivi. Barokkityylinen puukaiverruksin koristeltu saarnatuoli on vuodelta 1707. Kirkon tornissa soi kaksi kelloa, joista vanhin on vuodelta 1590.

Pürksin kartanorakennus sijaitsee kunnan keskuksessa Pürksin kylässä. Se on rakennettu 1800-luvulla. Kartano kuului vuoteen 1919 saakka Ungern-Sternbergien suvulle, sen jälkeen kartanossa sijaitsi Pürksin maatalous- ja työväenopisto. Rakennus restauroitiin vuosina 1989–1995, ja tällä hetkellä siellä toimii Noarootsin lukio. Pürksin puisto on rauhoitettu. Puistossa kasvaa valkoinen pyökki ja ainutlaatuinen lehmusympyrä. Tutustu myös muutamiin säilyneisiin sivurakennuksiin, esimerkiksi päärakennuksen edessä, aukion reunalla sijaitsevaan pieneen aittaan ja vaunutallirakennukseen.

Haapsalun keskustasta parin kilometrin päässä sijaitsevasta Uuemõisan kartanosta on ensimmäinen maininta vuodelta 1539, jolloin se oli piispankartano. 1600-luvulla de la Gardien suvulle kuuluneen kartanon viimeinen omistaja ennen luovutusta oli ruhtinatar Jevgenija Shahhovskaja. Kartanon myöhäisklassistinen kaksikerroksinen päärakennus valmistui vuonna 1833. Rakennus rakennettiin 1920-luvulla uudelleen Karl Burmanin piirustusten mukaisesti. Siihen rakennettiin lisäksi mm. pitkät yksikerroksiset siipirakennukset. Siten muodostui erityisen pitkä rakennus.

Rakennuksessa sijaitsee nykyään Uuemõisan lastentarha ja alakoulu. Kartanon valkoinen sali on hyvä konserttipaikka.

Ungrun linna on yksi Viron vaikuttavimmista uusbarokkisista rakennuksista, vaikka se ei koskaan valmistunutkaan kokonaan. Kyseessä on upea rakennus, joka on melkein täydellinen kopio Saksassa sijaitsevasta Merseburgin linnasta. Linnan rakennuksen takana oli surullinen rakkaustarina: Kreivi Ungern-Sternberg rakastui Merseburgin linnanherran tyttäreen, joka oli luvannut viettää koko elämänsä Merseburgin linnassa. Kreivi lupasi rakentaa tarkalleen samanlaisen linnan, johon linnanherran tytär suostui. Linnan rakennustyöt kuitenkin päättyivät, kun kreivin rakastettu yllättäen sairastui ja kuoli.
Kyseessä ovat mystiset rauniot luonnonkauniissa paikassa, upea paikka myös valokuvaukseen!

Hestia Hotel Haapsalun edustalla, Väike viik -lahden rannalla Haapsalussa näet Juhan Raudseppin veistoksen Sauvanmurtaja (Kepimurdja). Teos esittää Haapsalussa sairaudestaan parantunutta miestä, joka katkaisee tarpeettomaksi käyneen sauvansa.

Hyvä tietää: vuonna 1992 Sauvanmurtaja-veistos varastettiin ja sahattiin neljäksi kappaleeksi. Varkaat pettyivät havaittuaan veistoksen olevan ontto, mutta silti he myivät sen romuksi. Onneksi kaikki kappaleet löydettiin ja veistos entistettiin.

Viro tunnetuimpiin kuvataiteilijoihin kuuluvan Epp Maria Kokamägin aloja ovat öljymaalaus, akvarelli, kirjojen kuvitus sekä teatteri- ja elokuvalavasteiden suunnittelu. Ensimmäisen tasavallan aikana kahvilaksi rakennetussa talossa on nykyään kaksikerroksinen taidegalleria, jossa näyttelyt vaihtelevat vuodenajoittain.
Epp Marian maalausten lisäksi näytteillä on Jaak Arron maalauksia ja huonekaluja, Liisu Arron keramiikkaa ja Imbi Lindin maalauksia.