Nõva–Noarootsi–Haapsalu

100 KM

Läänemaan pohjoisosassa sijaitseva Nõva on mäntymetsiensä, laulavan hiekkansa ja kauniiden rantojensa ansiosta luontomatkailijan lempipaikkoja. Nõva on ylpeä pienestä Pyhän Olavin puukirkostaan, jonka pohjamitat ovat vain 6 × 7 metriä. Nõvan kalastajakylässä asuivat aikoinaan ruotsalaiset, ja kirkon sisustus muistuttaakin Gotlannin kirkkoja. Tutustu myös kirkon pihalla oleviin rautaristeihin. Paikallisten seppien takomat ristit ovat kaikki erilaisia. Nõvasta kohti Varikua ajaessasi näet 4 500 vuotta sitten merestä erkaantuneen Veskijärven (Myllyjärvi), jonka pinta-ala on 205 hehtaaria ja suurin syvyys kolme metriä. Järveä ympäröivät jopa 10-metriset hiekkarinteet, jotka ovat aurinkoisena kesäpäivänä tulikuumia, ja hiekkakuopassa elää harvinainen haisukonna.

Kolmen kilometrin päässä Nõvasta on Perakülaa ja vuosisadan takaista maalaiselämää esittelevä Põlluotsan museotila. Viron metsähallituksen Nõvan virkistysalueen tiedotuspiste (RMK Nõva Puhkeala Teabepunkt) jakaa Perakülassa kesäisin tietoa lomanviettomahdollisuuksista. Perakülan läheltä alkaa ennen ensimmäistä maailmansotaa rakennettu mukulakivitie, joka johtaa Allikjärveen eli Tantsujärveen asti ja sieltä eteenpäin Liivasen (”Hiekkainen”) rantaan. Keibu- ja Liivaselahden rannikko Nõvan kupeessa kuuluu Viron parhaisiin hiekkarantoihin. Perakülan ympäristön viittätoista pientä ja matalaa rantajärveä ympäröivät viisi metriä korkeat hiekkakinokset, ja järvissä kasvaa valkolummetta ja harvinaista taarnaa.

Ajaessasi Nõvasta Dirhamiin päin saavut Noarootsiin. Ennen toista maailmansotaa yli 60 prosenttia kunnan asukkaista oli ruotsalaisia, ja kylien ruotsalaisperäiset nimet ovat säilyneet. Dirhamin länsipuolella on vanhan rannikkopatterin paikka, ja idässä näkyy Põõsaspeaniemi, joka on Manner-Viron luoteisin piste. Siellä elämyksiä kaipaavat matkailijat voivat tutustua Neuvostoliiton tutka-aseman jäännöksiin, entisen sotilasalueen maisemaan ja alueella oleviin lukuisiin isoihin graniitti- ja breksialohkareisiin. Põõsaspea on parhaita lintujentarkkailupaikkoja, sillä niemen ylitse kulkee tärkeä arktisten vesilintujen muuttoreitti. Niemeltä näkyvät Osmussaari ja noin 10 kilometriä pohjoiseen meressä oleva Neugrundin törmäyskraatterin paikka. Meteoriitti räjähti ilmeisesti 475 miljoonaa vuotta sitten, ja räjähdyksen seurauksena ilmaan singahtaneiden kivilajien joukosta ovat tutkijoiden mielestä peräisin myös Luoteis-Viron rannikon breksialohkareet.

Osmussaarellakin asui aikoinaan vironruotsalaisia. He joutuivat väistymään kesällä 1940, jolloin saarelle rakennettiin neuvostoarmeijan ohjustukikohta. Saarella on edelleen järeitä maanalaisia linnoituksia. Tutustumisen arvoisia ovat myös majakka ja kivikappelin rauniot. Osmussaaren maisemansuojelualueella on omaperäinen, paikoin jopa kahdeksan metrin korkuinen rantajyrkänne. Alueella on myös säilyneitä rantaniittyjä, Viron suurimmat kivikkoiset rantavallialueet saaren lounais- ja kaakkoisosassa sekä gneissibreksialohkareita. Osmussaarelle pääsee Dirhamin satamasta ennakkoon tilatulla veneellä.

Ajettuasi Dirhamista rannikkoa pitkin etelään saavut Rooslepaan, jossa sijaitsevat hautausmaa, kappeli ja kellotorni. Rooslepan kappeli, jota käytti aikoinaan yksi kolmesta Noarootsin pitäjän kappeliseurakunnasta, on entistetty alkuperäiseen asuunsa. Lähellä ovat myös kuvankaunis Elbikun ranta ja Roostan lomakylä, jossa voi syödä ja levätä.

Roostan jälkeen ohitat 1700-luvulla rakennetun Riguldin kartanon ja vanhan Luksin kalastajakylän. Sieltä avautuu kaunis näköala avomerelle. Seuraavaksi saavut Aulepaan.

Aulepan risteyksestä tie jatkuu suoraan kohti Sutlepaa ja Linnamäetä. Tienviitta houkuttelee kuitenkin kääntymään kohti Noarootsin nientä ja Pürksiä. Pian tietä reunustaa Atland-ruoikko – matala alue niemen ja manteren välillä. Noarootsi oli alun perin saari, joka liittyi ajan mittaan mantereeseen maankohoamisen vuoksi. Kerrotaan, että vielä 1700-luvun alussa Pietari Suuren laivasto purjehti vanhojen karttojen mukaan mantereen ja saaren välisen salmen lävitse. Hosbyn kylässä voit tutustua myöhäisgoottilaiseen Noarootsin Pyhän Katariinan kirkkoon. Kalkkikivestä ja graniitista rakennetulla kirkolla oli keskiajalla myös linnoitustehtäviä. Ruotsin kuningasperhe on vieraillut kirkossa. Kirkkoa vastapäätä, tien toisella puolella sijaitsee Läänemaan vanhin puurakennus Noarootsin pappila, joka on peräisin 1600-luvulta. Pürksin keskustassa sijaitsevan Noarootsin lukion käytössä taas on Pürksin vanhin rakennus: 1800-luvulla rakennettu Pürksin kartano. Ennen toista maailmansotaa kartanossa toimi Pürksin kansalaisopisto, jossa vironruotsalaiset nuoret hankkivat tietoa kodinhoidosta ja maataloudesta.

Saaren kylässä sijaitsevat Saaren kartano ja Lyckholmin museo. Kartanon rakennukset on pystytetty 1700–1800-luvulla ja entistetty paroni Gustav Friedrich von Rosenin toimeksiannosta. Saaren kartanon hevostallissa toimiva museo esittelee kylän historiaa. Näytteillä on paikallisten asukkaiden lahjoittamia entisajan maataloustyökaluja, käsityövälineitä ja käyttöesineitä. Alueen arvokkuutta lisäävät kalojen kutupaikat, rantaniityt ja liki 206 eri lintulajia, muiden muassa harvinaiset merikotka, sääksi ja mustahaikara.

Ennen Linnamäen taajamaa on Läänemaan suurin karstialue Salajõe, jonka imeytymisalueella 12 kilometrin pituinen Salajoki katoaa doliineihin. Kesällä joki on lähes näkymätön, mutta tulva-aikana se tulvii koko aukealle ja ulottuu tiehen asti.

Linnamäestä Haapsalun suuntaan ajettaessa tien varrella näkyy vuonna 1927 rakennettu muuntamo. Saunjan kylässä Silman luonnonsuojelualueella on Saunjan lintutorni, luontokoulutuskeskus ja luontopolku. Alueella on paljon muuttolintuja ja ainutlaatuinen vesikasvisto ja ‑eläimistö.

Taeblan lähellä Tallinna–Haapsalu-valtatiellä viitta opastaa kuuluisan virolaisen taidemaalarin Ants Laikmaan kotimuseolle, joka sijaitsee Kadarpikun kylässä. Hän rakennutti sinne Virossa ainutlaatuisen kansallisromanttisen taiteilijatalon, jonka tontilla sijaitsee seitsemän hehtaarin kokoinen rauhoitettu puisto.

Huomaa:

Ennen matkalle lähtöä kannattaa pistäytyä osoitteessa Karja 15 sijaitsevassa Haapsalun matkailutiedotuskeskuksessa. Autolla ajettaessa kierros vie 4–5 tuntia. Varaa kuitenkin koko päivä, jos aiot käydä museoissa tai luontopolulla. Muista, että Nõvan seudulla ei ole huoltoasemia. Lähimmät sijaitsevat Padisessa ja Linnamäessä.
 

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Elokuu 2017
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30 31
European Union Regional Development Fund