Kymmenen syytä matkustaa Läänemaalle

  1. Läänemaa on lintuharrastajien paratiisi

Viron länsirannikkoa pitkin kulkee arktisilla alueilla pesivien lintujen muuttoreitti. Läänemaalla sijaitsee kansainvälisesti tunnetuin ja Euroopan suurimpiin kuuluva lintujensuojelualue Matsalun kansallispuisto. Joka kevät ja syksy alueen kautta kulkee satoja tuhansia vesilintuja, joista monet ovat valinneet Matsalun myös pesimäpaikakseen. Varhaiskeväällä Matsalunlahdella levähtää tuhansia pikku-, laulu- ja kyhmyjoutsenia ja rantaniityille kokoontuu ruokailemaan hanhia, useita rantalintulajeja ja valkoposkihanhien jättilaumoja. Se, jolla on malttia ja hyvä kiikari, voi nähdä myös erittäin kauniin ja Virossa harvinaisen punakaulahanhen.

  1. Pohjois-Läänemaan kauniit rannat ja marjametsät

Pohjois-Läänemaan Nõvassa ja Noarootsissa on kilometreittäin hiekkarantaa, jolle voi leiriytyä mukavasti ja nauttia rauhassa kesästä. Nõvan rannat tunnetaan laulavista hiekoistaan.
Kun kyllästyt loikoilemaan rannalla, voit lähteä retkelle metsään, joka tunnetaan marjojen ja sienien runsaudesta.

  1. Viron rauhoitetuin maakunta

Läänemaa erottuu muista Viron maakunnista ainutlaatuisen luontonsa ansiosta. Suuri osa Läänemaan luonnosta on tavalla tai toisella rauhoitettua, ja erityistä huomiota on kiinnitetty rannikkoalueisiin ja koskemattomiin suoalueisiin. Maakunnan pinta-alasta 23 prosenttia on rauhoitettu suojelualueiksi. 13 suojelualueesta suurin ja tunnetuin on vuonna 1957 perustettu Matsalun kansallispuisto lintuparatiiseineen ja luontopolkuineen. Laelatun lehtoniityn yhdeltä neliömetriltä on laskettu 76 lajia putkilokasveja. Osmussaaren maisemansuojelualueen monipuolinen maisema taas tarjoaa soistuvia lahdekkeita, kivikkoisia rantavalleja, alvareita, klinttimaisemaa, rantaniittyjä, lehtimetsää ja katajikkoja.

  1. Vironruotsalaisten jäljillä

Vironruotsalaisia on asunut Luoteis- ja Pohjois-Viron rannikolla ja läntisillä saarilla, esimerkiksi Noarootsissa (Nuckö), Vormsilla (Ormsö) ja Osmussaarella (Odensholm) yli tuhannen vuoden ajan. Vironruotsalaiset olivat eristettyjen alueidensa, etuoikeuksiensa ja kielimuurin vuoksi vuosisatojen ajan melko suljettu yhteisö, jossa kehittyivät omaleimainen kieli ja kulttuuri. Toisen maailmansodan aikana valtaosa vironruotsalaisista joutui hylkäämään kotinsa ja pakenemaan Ruotsiin. Nykyään vironruotsalaista kulttuuria pitävät yllä monet laitokset ja yhdistykset opettamalla kiinnostuneille ruotsia ja esittelemällä entisajan tapoja ja käsityötaitoja.

  1. Vormsin saari

Viron neljänneksi suurin saari on saanut vironkielisen nimensä ruotsinkielisestä nimestään Ormsö, joka tarkoittaa käärmesaarta. Historiallisesti Vormsi oli ruotsalaisten asuttama, mutta neuvostomiehityksen aikana saari oli rajavyöhykettä ja uteliaat eivät päässeet sinne ilman lupaa. Vormsin tärkein rakennusmuistomerkki on Pyhän Olavin kirkko, jonka viereisellä hautausmaalla on eräs maailman suurimmista säilyneistä kalkki- ja hiekkakivisten aurinkoristien kokonaisuuksista. Vormsin maisemansuojelualue kätkee sisälleen runsaslajista luontoa, luontaisia ja puoliluontaisia maisemia ja yhdyskuntia sekä runsaasti perinnekulttuuria. Vormsin rannikon kansainvälisesti tärkeät lintualueet Hullon- ja Svibynlahti ja Hari kurk ‑salmi rantaniittyineen ja pikkusaarineen ovat brittiläisen Royal Society for the Protection of Birds ‑yhdistyksen tutkimusalueita.

  1. Keskiaikaiset kirkot

Läänemaan yksilaivaiset kirkot ovat Viron vanhimpia: valtaosa niistä on rakennettu 1200- ja 1300-luvulla. Kirkkojen rakentamiseen on käytetty paikallista kalkkikiveä, ja monessa kirkossa näkyy keskiaikaisten seinämaalausten jälkiä. Ridalan, Karusen ja Hanilan kirkossa ja kirkon pihalla on suunnikkaan muotoisia hautalaattoja, joiden iästä taidehistorian tutkijat ovat vielä erimielisiä.

  1. Sotahistoria

Melko suuri osa Läänemaasta oli neuvostovallan aikana rajavyöhykettä, jonne pääsi vain asianmukaisella luvalla. Läänemaalle on rakennettu neuvostoaikana lukuisia sotilastukikohtia, joista valtaosalle ei ole löytynyt uutta käyttötarkoitusta, ja ne ovat siksi hajoamaisillaan. Suurimmat niistä ovat Kiltsin lentokenttä, joka näkyy Haapsalu–Rohuküla-tieltä, ja Piirsalun metsän peitossa oleva ohjustukikohta.

  1. Portti saaristoon

Läänemaata on mahdoton ohittaa, jos haluaa lähteä tutustumaan Viron suurimpiin saariin. Läänemaan eteläosassa sijaitsevasta Virtsun satamasta lähtee lautta Muhuun, josta voi ajaa pengertietä pitkin Saarenmaalle. Haapsalun kupeessa sijaitsevasta Rohukülan satamasta taas pääsee Hiidenmaalle ja Vormsille.

  1. Jäätiet

Kunnon talvina jää peittää matalan rannikkomeren, jolloin Haapsalun ympäristössä voi saada ainutlaatuisen kokemuksen, kun ajaa autolla merenjäällä. Haapsalusta Noarootsiin ja Rohukülasta Vormsille kulkevia jääteitä ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain seikkailunhaluisille, vaan ne ovat elintärkeitä paikallisille asukkaille. Haapsalun Takalahden yli kulkeva Noarootsin jäätie lyhentää noarootsilaisten matkaa maakunnan keskukseen monella kymmenellä kilometrillä, ja Vormsin jäätie antaa vormsilaisille vapauden lähteä mantereelle lautta-aikataulusta riippumatta.

  1. Kukkakirjailut

Etelä-Läänemaan kansallispukuhameet ja matot on koristeltu ihmeellisen upein kukkakirjailuin. Tekstiilihistorian tutkijoiden mielestä Läänemaan kukkakirjailu on jopa kuuluisaa Muhun kirjontaa vanhempaa perua, ja juuri läänemaalaisilta muhulaisnaiset ovat oppineet tavan koristella vaatteitaan kukkakuvioilla.
Hanilan museossa on eräs Viron pikkumuseoiden parhaista tekstiilikokoelmista, joka antaa hyvän katsauksen Läänemaan naisten käsityötaidosta.

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Lokakuu 2017
1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31
European Union Regional Development Fund