Lääne-Nigula

Lääne-Nigula

Lääne-Nigula voi kerskailla maakunnan korkeimmilla huipuilla. Paliveressa sijaitseva Pikajalamägi (51 m) on merkkinä liki 11 000 vuoden takaisesta rantaviivasta. Seudun rinteet ovat maakunnan parhaita laskettelurinteitä, mutta alueella on tarjolla liikuntamahdollisuuksia myös ympäri vuoden. Lähellä virtaava Taeblajoki on uurtanut hiekkakinoksiin kauniin alkulaakson. Lähistöllä sijaitseva Kulisten niitty, joka tunnetaan laulutammestaan ja lauluportaistaan, oli suosittu juhannuskokkopaikka jo Viron ensimmäisen itsenäisyyden kaudella.

Orun kunnassa sijaitsee Salajoen maisemansuojelualue: karstimaa, jossa doliineihin valuva joki ilmestyy 600 metrin päässä näkyviin Tibernan nousulähteenä. 

Vidrukan kylässä on mielenkiintoinen kartano, jossa toimii myös hotelli.

Alueella on myös arkeologisia muistomerkkejä: Puolan kuninkaan hauta Vedrassa, Keedikan Linnamäki Keedikassa, Iiatsin röykkiöhauta 100 metrin päässä Vedran Männiku-tilalta pohjoiseen ja Uuglan röykkiöhaudat.

1300-luvulla rakennettu Lääne-Nigulan kirkko on ollut merkittävä pitäjän keskus. Kirkossa on jäljennöksiä Leonardo da Vincin suurteoksista. Nykyisen Taeblan kunnan läpäisi aikanaan Pohjois-Läänemaan tärkein tie, joka kulki Keilasta Keedikan ja Uuglan kautta kohti Ridalaa, josta käännyttiin Haapsaluun päin. Tien varrella sijaitsevassa Koelan kylässä toimii vuonna 1987 perustettu museotila.

Vuonna 1917 taidemaalari Ants Laikmaa osti puolet Kadarpikun kylän Tammikun maatilasta ja alkoi rakennuttaa sinne kotia 1920-luvulla. Vuonna 1932 hän sulki ateljeekoulunsa Tallinnassa ja muutti vakinaisesti Taeblaan, jossa oli valmistunut Viron ainoa aito kansallisromanttinen taiteilijan talo. Talo ei tullut koskaan täysin valmiiksi, sillä Laikmaa kuoli 19. marraskuuta 1942. Hänet haudattiin hänen istuttamaansa seitsemän hehtaarin kokoiseen kotipuistoon. Puistossa on yli 250 kasvi- ja puulajia sekä yhdeksän Laikmaan istuttamaa tammea, jotka hän omisti Marie Underille, Friedebert Tuglakselle ja muille ystävilleen. Taiteilijan kotitalo on nykyään Läänemaan museon alaisuudessa toimiva kotimuseo.

Võntkülan kautta Haapsalua lähestyvä huomaa varmasti tien varrella pylvään huipulla sijaitsevan kattohaikaran pesän. Paikallisen perinteen mukaan morsiusparin täytyi sitoa pylvääseen häänauha varmistaakseen jälkikasvun saamisen. Mitä vahvempi sulhanen, sitä korkeammalle nauha sidottiin.

Ristin risteys, jossa Tallinnasta Haapsaluun johtavalta valtatieltä erkanee Saarenmaalle johtava tie, ja ensimmäisen tasavallan aikana rakennettu kauppa näkyvät virolaisen elokuvan Puolenpäivän lautta (1967) alussa. Ristin asemalla poistui junasta myös elokuvan Kesä (1976) sankari Joosep Toots, joka oli palvellut pitkään pehtorina Venäjällä. Tien varrelle ulottuvalla Õmman suolla taas on kuvattu Sherlock Holmes venäläisessä televisioelokuvassa Baskervillen koira (1981).

Kirjailija A. H. Tammsaare puolestaan vietti vuoden 1902 kesän Piirsalussa ja sai kyläläisten arjesta inspiraation suosittuun lyhytproosatrilogiaansa (Rahaauk, Vanad ja noored, Kaks paari ja üksainus).

Katso kartalta

Nähtävyydet

Majoitus

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Toukoku 2017
1 2 3 4 5 6 7
8 9 10 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 27 28
29 30 31
European Union Regional Development Fund