Kullamaa

Kullamaa

Kullamaan linna mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1236, jolloin kirjoitettiin, että Liivinmaan ritarikunnan joukot olivat vuonna 1234 valloittaneet Saarenmaan-Läänemaan piispan sijaisen Johannes de Loden Kullamaan muinaislinnan (Rohumäki) tilalle rakennuttaman feodaalilinnan (Castrum Goldenbeke).

1300-luvun alussa Loden suku rakennutti Koluvereen (oletettavasti samaan paikkaan) ison tornilinnan, jonka pohjakaava oli nelikulmainen. Koluveren linnan ja kartanon nykyinen muoto on peräisin 1500-luvulta.

Linnan ovat eri aikoina omistaneet Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta, ruotsalainen kenraaliluutnantti Friedrich von Loewen, Venäjän keisarinna Katariina II:n suosikki Grigori Orlov ja sotamarsalkka Friedrich Wilhelm von Buxhoevden.

Kullamaan Pyhän Johanneksen kirkko valmistui alkuperäisessä muodossaan oletettavasti 1200-luvun lopulla. Kullamaan hautausmaalla herättää kiinnostusta Viron vanhin aurinkoristi, joka on vuodelta 1621. Ristissä lukee ”Sitta Kodt MatZ”. Kansantarinan mukaan Mats eli ”Lantapussin Matti” keräili hevosenlantaa, lannoitti sillä peltoaan, viljeli rehevää ruista ja vaurastui. Toisen tulkinnan mukaan teksti on vironruotsalaista murretta ja tarkoittaa ”Tässä lepää Jumalan rauhassa Mats”.

Kullamaan kirkkoon ja hautausmaalle on haudattu tunnettuja henkilöitä, muiden muassa Württenbergin prinsessa Augusta Carolina, raamatunkääntäjä ja kynäilijä Heinrich Göseken, kuvataiteilija Friedrich Ludwig von Maydell, säveltäjä Rudolf Tobias, yhteiskunnallinen vaikuttaja Hans Habermann, näyttelijä Aare Laanemets ja muusikko Rein Samet.

Salaperäiset metsäpolut johtavat Marimetsan suolle ja ikivanhoille kyläteille. Tule ja löydä kultamaa!

Katso kartalta

Majoitus

Ruokailu

Säätila

Lämpö:
-

Tarkempi säätila

Varaa majoitus

Kalenteri

Lokakuu 2017
1
2 3 4 5 6 7 8
9 10 11 12 13 14 15
16 17 18 19 20 21 22
23 24 25 26 27 28 29
30 31
European Union Regional Development Fund